28. Provinssirockin valikoimasta löytyi jokaiselle jotakin. Vahvasti suomalaisartistien varaan valettu ohjelmisto keräsi Seinäjoelle 62,000 kävijää ja ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen lauantai-ilta oli loppuunmyyty – olihan yleisölle tarjolla HIMin ainoa Suomen kesäkeikka. Dramatiikkaakin riitti musiikkibisneksen takahuoneissa: sekä Korn että Coheed & Cambria peruivat tulonsa sairastapausten vuoksi viime metreillä, ja järjestäjät päätyivät vuokraamaan peräti lentokoneen saadakseen tuuraajat ajoissa stagelle.

Viime hetkellä amerikkalaisen Kornin paikkaajaksi rekrytoitu In Flames tuotettiin Törnävälle charter-koneen kyydissä. Hektisyyttä ei puuttunut festivaalikävijöidenkään viikonlopusta: viidelle eri lavalle marssitettiin kolmen päivän aikana lähes 80 yhtyettä. Aktiivinen kuulija sai juosta katsomosta toiseen kuin Stockmannin Hulluilla Päivillä, sillä puolen tunnin välein aloitti uusi esiintyjä jossain päin aurinkoista festarialuetta.

Hyvä heviosasto

Provinssin pääpaino on tyypillisesti ollut metallimusiikissa. Nytkin esiintymisareenoilla nähtiin sekä rajumpaa mättöä että pehmeämpää melodiointia, josta HIMin lovemetal on tunnetuimmasta päästä. HIMin laimeaa, ja varsinkin Ville Valon ponnetonta esiintymistä tasapainottivat onneksi monet muut metallitotuuden julistajat.

Itsenäisesti tiensä huipulle raivannut Mokoma otti suvereenisti päälavan haltuun jo perjantai-iltana, ja sunnuntain nimekkäät Bullet for My Valentine ja etenkin Soulfly saivat lakeuden kajahtelemaan karjunnoillaan. Viimeksi mainitun jokainen biisi oli kuin tiivistelmä helvetistä, kun taas ammuksen lailla sinkoilleet Valentine-melodiat tuntuivat takovan yhtä ajatusta ylitse muiden: "Älä koeta tätä kotona!"

Vakuuttavat löydöt

Harjavallasta ponnistaneen Lapkon laulaja Malja totesi heti kärkeen, ettei ollut koskaan jännittänyt mitään keikkaa yhtä paljon. Energisen taidonnäytteen kyvyistään antanut bändi iski suoraan paatuneimpaankin sydämeen. Kolmen miehen kokoonpano täytti Isoon Teltan karismallaan ja eleissään ilmeikäs Malja piti kuulijoita otteessaan.

Toinen hurmaava tuttavuus löytyi lauantaiyönä Rytmiteltasta. The Valkyrians imaisi jokaisen telttaan eksyneen ska-säveltensä pauloihin. Hyväntuulinen bändi esitteli HIMin lämppärikseen ja sai teltallisen ihmisiä yhtymään hilpeään yöhyppelyyn ja kiemurtelemaan vallattomana letkana musiikin tahtiin.

Varmasti yksi festareiden teknisesti taidokkaimmista kokoonpanoista oli Marzi Nymanin kanssa esiintynyt Varusmiessoittokunta puhallinsektioineen. Tutut soul-, funk- ja rock-coverit saivat särmän käsittelyn ja vauhdikas meno nosti tunnelman Rytmiteltan tähtikattoon. Tatuoiduille, puolipukeisille juhlijoille esiintynyt poppoo oli armeijan harmaissaan koominen näky, mutta sotamiesten innosta päätellen hupi oli molemminpuolista. Esiintyessään ensi kertaa rockfestariyleisölle sotamiehet pääsivät varmasti tekemään mielestään sellaista työtä, jolla on tarkoitus!

Luksusartikkelit

The Ark oli odotettu vieras Ruotsista tarjoten poikkeuksellista glamouria ja näyttävyyttä. Rohkeasti yleisölle flirttaillut solisti Ola Salo sai jälleen kerran yleisön haltioihinsa intohimoisella asenteellaan, ja vaikka Salon hersyvyydestä jotain puuttuikin, olisi Suomen vaatimattomalla rock-eliitillä ammennettavaa miehen valloittavasta itsevarmuudesta.

Festareiden kirkkain tähti oli kuitenkin Von Hertzen Brothers. Vastikään toisen albuminsa julkaissut yhtye huipensi sunnuntai-iltapäivän hurmoksellisella proge-elämyksellä. Useissa Suomi-rockin kärkiyhtyeissä vaikuttaneet veljekset olivat lavalla kuin kotonaan, ja tätä tunnetta vahvisti heistä välittynyt soittamisen ilo. Musiikin myötä palattiin juurille, perinteisen popin, melodisten soundien, hartaan tunnelman rakentamisen ja taidokkaiden instrumenttiosuuksien pariin. Kuten laulaja encoressaankin tunnelmoi: "Bring me home where I belong."

Festivaalilogistiikka

Onnistuneen festivaalin toteuttamiseksi tarvitaan melkoinen taustaorganisaatio – mukana pyörii porukkaa kuin pienessä kylässä. Ympärivuotisesti festarimasiinaa vääntää viisi ihmistä, ja kolmipäiväisen festarin aikana onnistumisen eteen töitä paiskii – niin palkattuna kuin vapaaehtoisesti – lähes kaksi tuhatta ihmistä. Bändien, roudareiden, pressin, VIP-vieraiden ja festarisälää kauppaavien myötä luku kohoaa lähelle kolmea tuhatta.

Provinssin tekemien palautekyselyjen mukaan festari on muodostunut usealle kävijälle jo perinteeksi. Edes tälle vuodelle osuneet yllättävät peruuntumiset eivät vähentäneet festivaalin suosiota merkittävästi. Monipuolista ohjelmistoa tärkeämmäksi syyksi saapua Provinssiin nouseekin festivaali itsessään.

Rockin supermarket avaa ovensa seuraavan kerran 15.-17.6.2007. Sitä ennen tuotevalikoimaa jälleen hiotaan, takahuoneissa koetaan jännityksen hetkiä ja vapaaehtoisia värvätään, jotta festarikävijän mielihyvä saataisiin maksimoitua.

Provinssirock 2006 -kuvia >

Provinssirockin viralliset sivut >

Teksti: M. Kankaanranta